Post by Daelric on Jul 8, 2005 14:08:16 GMT 2
((Itsekehittämäni hahmo, olkaa hyvät:))
Hahmon nimi: Daelric (ei käytä sukunimeään)
Laji: ihminen
ammatti: palkkasoturi, mutta erikoistunut salamurhiin.
sukupuoli: mies
Ikä: 25 vuotta
Daelric ei ole mikään lihaskimppu, muttei aivan narukäsikään. Hän on noin 175cm pitkä ja painaa noin 70 kg. Hänellä on pitkät mustat hiukset, yleensä kiinnisidottuna, poninhännällä tai nutturalla. Hän voisi olla hyvinkin komea, mutta tummat ilkkuvat silmät ja arpiset teräväpiirteiset kasvot saavat hänet näyttämään lähinnä pelottavalta. Hänen ohuilla huulillaan leikkii usein pieni ylimielinen virnistys kun hän juonii ja ajattelee maailmanmenoa.
Hänellä on hyvin sarkastinen ja kylmä luonne. Hän saa kenties jotain kieroa nautintoa nähdessään jonkun kärsivän omaa tyhmyyttään. Hän ei sinänsä ole paha, eikä halua muille epäonnea, hän ei myöskään tapa huvin vuoksi. Sen sijaan hänen oma etunsa menee aina muiden ohi. Oma henki ja hyvinvointi on hänelle kaikki kaikessa.
Daelric on tavallaan ajattelijasielu; tutkailtuaan sisimpäänsä hän on tajunnut että ns. seikkaileminen on hänelle kaikki kaikessa. Hän ei halaja palatsiin loikoilemaan, hän tarvitsee vaaran tunnetta. Raha hänelle aina kelpaa, mutta sillä hän yleensä selviytyy vain päivästä toiseen..
Hän ei myöskään pelkää kuolemaa. Hän rakastaa elämää, mutta on hyväksynyt kuoleman olevan aina seuraavan nurkan takana väijymässä. Hän ei ole tyhmänrohkea tai säntää suinpäin kuolemaan, mutta hetkensä tullessa hän hyväksyy sen parkumatta.
Daelric ei luo helpolla ystävyyssuhteita, ei oikeastaan koskaan. Hänellä on vain korvattavissa olevia liittolaisia. Tämä johtuu siitä että hän tietää ettei kukaan voi luottaa häneen, niinpä hän ei itsekään luota kehenkään.
Toisaalta jos jostain joskus löytyy joku johon hän luottaa, on Daelric myös itse luottamuksen arvoinen.
Hän arvostaa paljon maallisia ja lihallisia huveja, kuten viina, naiset ja uhkapelit. Hän ei edes pyri minkäänlaiseen pidättyväisyyteen, ja pitää sellaista oikeastaan synneistä suurimpana: tekopyhyytenä.
Hän pyrkii elämään päivän kerrallaan, mutta muistamaan että se täytyy tehdä myös seuraavana päivänä.
Jedivoimiin ym. hän suhtautuu hiukan epäilevästi ("ei simmoseen hokkupokkukseen ole luottamista..").
Daelric on erittäin ketterä ja tarkka ampumaan pitkältä etäisyydeltä. Lähitaisteluja hän karttaa niiden vaarallisuuden vuoksi. Hän osaa liikkua täysin äänettä ja piilossa, ja hänen akrobaattiset taitonsa, kuten kiipeily, hyppely ym. ovat vailla vertaansa.
Hänellä on uskomaton pokerinaama ja valehtelee sujuvasti milloin vain.
Hänellä on tark'ammunta blasterkivääri ja blasterpistooli.
Hän kantaa mukanaan myös miekkaa (http://www.mitsukai-editora.com.br/imagens/cutelaria/espadas/samurai3000ninja.jpg)
jota hän käyttelee melkoisen taitavasti. Myös useampia tikareita sekä heittoveitsi löytyy jostain piiloista.
Hän pukeutuu yleensä kevyisiin tummiin vaatteisiin, joissa on helppo liikku. Kivääriään ja miekkaansa hän kantaa yleensä selässä. Hänen vaatteisiinsa on kyllä lisätty muutamia panssarilevyjä, esim. olkapäihin.
Hänellä on varustevyö ja bandoleeri täynnä kaikenlaisia koteloita ja pusseja.
Joskus hän käyttää lähes mustaa kaapua jossa on syvä, kasvot kätkevä huppu.
Yleensä kun hän on töissä hän peittää kasvonsa huivilla ja suojalaisella, joissa yönäkö mahdollisuus.
Heikkouksina mainittakoon hänen kuitenkin melko vähäiset fyysiset voimansa sekä tehtävää suorittaessa hänen halunsa selviytyä (eli paeta) jos niikseen tulee ja tarpeen tullen jättää tehtävä suorittamatta ja mahdolliset kumppanit kuolemaan. Hän on aivan surkea pilotti.
Hänellä on myös suurehko joukko vihamiehiä.
Taustaa:
Daelric syntyi Nam Shaddaassa, Salakuljettajien Kuussa. Hänen äitinsä oli pelkkä katuhuora, eikä Daelric tietenkään tuntenut isäänsä. Hänen varhaislapsuutensa oli melko kurjaa, mutta äidin kuoltua johonkin sairauteen kun Daelric oli kymmenen vanha, hän oppi tuntemaan oikeaa kurjuutta. Hän eli lähinnä kerjäämällä ja keräämällä romua ja jätteitä.
Kuitenkin viisitoistakesäisenä hän pääsi isohkolle salakuljettaja alukselle palvelijaksi/siivojaksi/juoksupojaksi/jne. Palkkaa hän ei saanut eikä pyytänytkään, hän halusi vain pois Shaddaasta, Galaksi odotti.
Niin alkoi hänen seikkailunsa kohti uutta elämää. Kyseisellä aluksella hän vietti aikansa ja kiersi Galaksia, mutta kyllästyi siihen pian. 17-vuotiaana hän jäi Tatooinelle ja aloitti palkkasoturin uransa varastamalla pistoolin juopuneelta mieheltä baarissa. Kahdeksan toimintatäyteisen vuoden jälkeen hänestä on tullut mitä nyt on.
Hahmon nimi: Daelric (ei käytä sukunimeään)
Laji: ihminen
ammatti: palkkasoturi, mutta erikoistunut salamurhiin.
sukupuoli: mies
Ikä: 25 vuotta
Daelric ei ole mikään lihaskimppu, muttei aivan narukäsikään. Hän on noin 175cm pitkä ja painaa noin 70 kg. Hänellä on pitkät mustat hiukset, yleensä kiinnisidottuna, poninhännällä tai nutturalla. Hän voisi olla hyvinkin komea, mutta tummat ilkkuvat silmät ja arpiset teräväpiirteiset kasvot saavat hänet näyttämään lähinnä pelottavalta. Hänen ohuilla huulillaan leikkii usein pieni ylimielinen virnistys kun hän juonii ja ajattelee maailmanmenoa.
Hänellä on hyvin sarkastinen ja kylmä luonne. Hän saa kenties jotain kieroa nautintoa nähdessään jonkun kärsivän omaa tyhmyyttään. Hän ei sinänsä ole paha, eikä halua muille epäonnea, hän ei myöskään tapa huvin vuoksi. Sen sijaan hänen oma etunsa menee aina muiden ohi. Oma henki ja hyvinvointi on hänelle kaikki kaikessa.
Daelric on tavallaan ajattelijasielu; tutkailtuaan sisimpäänsä hän on tajunnut että ns. seikkaileminen on hänelle kaikki kaikessa. Hän ei halaja palatsiin loikoilemaan, hän tarvitsee vaaran tunnetta. Raha hänelle aina kelpaa, mutta sillä hän yleensä selviytyy vain päivästä toiseen..
Hän ei myöskään pelkää kuolemaa. Hän rakastaa elämää, mutta on hyväksynyt kuoleman olevan aina seuraavan nurkan takana väijymässä. Hän ei ole tyhmänrohkea tai säntää suinpäin kuolemaan, mutta hetkensä tullessa hän hyväksyy sen parkumatta.
Daelric ei luo helpolla ystävyyssuhteita, ei oikeastaan koskaan. Hänellä on vain korvattavissa olevia liittolaisia. Tämä johtuu siitä että hän tietää ettei kukaan voi luottaa häneen, niinpä hän ei itsekään luota kehenkään.
Toisaalta jos jostain joskus löytyy joku johon hän luottaa, on Daelric myös itse luottamuksen arvoinen.
Hän arvostaa paljon maallisia ja lihallisia huveja, kuten viina, naiset ja uhkapelit. Hän ei edes pyri minkäänlaiseen pidättyväisyyteen, ja pitää sellaista oikeastaan synneistä suurimpana: tekopyhyytenä.
Hän pyrkii elämään päivän kerrallaan, mutta muistamaan että se täytyy tehdä myös seuraavana päivänä.
Jedivoimiin ym. hän suhtautuu hiukan epäilevästi ("ei simmoseen hokkupokkukseen ole luottamista..").
Daelric on erittäin ketterä ja tarkka ampumaan pitkältä etäisyydeltä. Lähitaisteluja hän karttaa niiden vaarallisuuden vuoksi. Hän osaa liikkua täysin äänettä ja piilossa, ja hänen akrobaattiset taitonsa, kuten kiipeily, hyppely ym. ovat vailla vertaansa.
Hänellä on uskomaton pokerinaama ja valehtelee sujuvasti milloin vain.
Hänellä on tark'ammunta blasterkivääri ja blasterpistooli.
Hän kantaa mukanaan myös miekkaa (http://www.mitsukai-editora.com.br/imagens/cutelaria/espadas/samurai3000ninja.jpg)
jota hän käyttelee melkoisen taitavasti. Myös useampia tikareita sekä heittoveitsi löytyy jostain piiloista.
Hän pukeutuu yleensä kevyisiin tummiin vaatteisiin, joissa on helppo liikku. Kivääriään ja miekkaansa hän kantaa yleensä selässä. Hänen vaatteisiinsa on kyllä lisätty muutamia panssarilevyjä, esim. olkapäihin.
Hänellä on varustevyö ja bandoleeri täynnä kaikenlaisia koteloita ja pusseja.
Joskus hän käyttää lähes mustaa kaapua jossa on syvä, kasvot kätkevä huppu.
Yleensä kun hän on töissä hän peittää kasvonsa huivilla ja suojalaisella, joissa yönäkö mahdollisuus.
Heikkouksina mainittakoon hänen kuitenkin melko vähäiset fyysiset voimansa sekä tehtävää suorittaessa hänen halunsa selviytyä (eli paeta) jos niikseen tulee ja tarpeen tullen jättää tehtävä suorittamatta ja mahdolliset kumppanit kuolemaan. Hän on aivan surkea pilotti.
Hänellä on myös suurehko joukko vihamiehiä.
Taustaa:
Daelric syntyi Nam Shaddaassa, Salakuljettajien Kuussa. Hänen äitinsä oli pelkkä katuhuora, eikä Daelric tietenkään tuntenut isäänsä. Hänen varhaislapsuutensa oli melko kurjaa, mutta äidin kuoltua johonkin sairauteen kun Daelric oli kymmenen vanha, hän oppi tuntemaan oikeaa kurjuutta. Hän eli lähinnä kerjäämällä ja keräämällä romua ja jätteitä.
Kuitenkin viisitoistakesäisenä hän pääsi isohkolle salakuljettaja alukselle palvelijaksi/siivojaksi/juoksupojaksi/jne. Palkkaa hän ei saanut eikä pyytänytkään, hän halusi vain pois Shaddaasta, Galaksi odotti.
Niin alkoi hänen seikkailunsa kohti uutta elämää. Kyseisellä aluksella hän vietti aikansa ja kiersi Galaksia, mutta kyllästyi siihen pian. 17-vuotiaana hän jäi Tatooinelle ja aloitti palkkasoturin uransa varastamalla pistoolin juopuneelta mieheltä baarissa. Kahdeksan toimintatäyteisen vuoden jälkeen hänestä on tullut mitä nyt on.