|
Post by wilian on Jun 29, 2005 17:10:40 GMT 2
Wilian aisti takaataan tulevat droidit ja kääntyi erittäin nopeasti heitä kohden. Henkivartijat hyökkäsivät sanaakaan sanomatta eivätkä antaneet Wilianille aikaa keskittyä.
Wilian pujottautui henkivartijoiden väliin ja torjui sekä löi vihollisiaan mahdollisimman nopeasti. Sen jälkeen hän hyppäsi toisen droidin yli ja sivalsi siltä pään pois, mutta henkivartija ei siitä välittänyt vaan jatkoi kiivasta taisteluaan. Samassa toinen henkivartija oli kiertänyt Wilianin vasemmalle puolelle ja ahdisti häntä sieltä. Wil joutui nopeasti kiepauttamaan valosapelinsa tprjumaan droidin hyökkäystä samalla kun yritti toisella pitää päätöntä henkivartijaa kauempana.
Wilian huomasi tilanteen toivottamksi lähes murtuneen kätensä takia ja päätti hypätä toisen henkivartijan yli lyöden siltä toisen käden poikki samalla, sitten hän työnsi sapelinsa droidin läpi ennen kuin tämä oli ehtinyt kääntyä Wiliania päin. Ja vielä viimeistelyksi Wil heitti henkivartijan roippeet toista päin Voimalla hidastaen sitä edes hetken. Sitten enempää aikailematta Wilian veti naisen Voimalla eteensä ja asetti sapelinsa terän tämän kaulalle. "Vedä koneesi pois, Grievous" Wilian sanoi raivoissaan. "Tai naiselle käy todella huonosti"
|
|
Aala
New Member
My life is for you
Posts: 29
|
Post by Aala on Jun 29, 2005 17:25:18 GMT 2
Pieni kiljahdus putosi naisen huulilta kun hän tunsi voimakkaan riuhtaisun, tunsi lentävänsä eteenpäin. Oli horjahtaa, mutta Voiman kiperässä otteessa ei kyennyt, ei edes liikkumaan. Silmänsä aukaisi, kohtasi sithin kasvot hetkellisesti, pelon käydessä valkeilla kasvoillaan. Kuuli sithin äänen käyvän korvaansa ja antoi katseensa käydä herrassaan. Katse ei ollut anova, ei pyytävä, saan pelko kävi hailakoissa silmissään, kunnes niiden katse laskeutui hiljaisuuteen.
Hetken ilmapiirin kireys kokeili hänen henkeään, kunnes hänen katseensa sitten silmäkulmastaan kääntyi apeana, jokseenkin turtana sithiin:
"Et sinä minulla mitään voita."
Kuiskasi ja antoi pelon kyynelnoron karata vaalealle, siloiselle poskelleen. Tiesi liiankin hyvin, ettei merkinnyt sotaherralle juuri yhtään mitään --- vaikka sotaherra hänelle merkitsi niin paljon.
(( Elkää tappako Aalaa, se on hyvä hahmo. ))
[Haako & Ellie]
Haako hätkähti ja kun hän kääntyi hänen ruususilmiensä halvot valtasi hengenhädän heijastus ja puolikkaan askeleen kauppaupseeri ujuttautui henkivartijansa läheisyyteen, jonka keskittynyt ilme herpaantui ja pistoolinsa laskeutui kasvojensa tasalta vartalonsa vierelle. Ilmeensä kireä, jokseenkin laimea ja tyyni, kun tyttö sitten kumarsi Sidiousille. Ei kuitenkaan ollut epäilystä siitä, kuinka paljon hän sithien herraa vihasi.
Haako selvitti kurkkuaan ja yritti tasauttaa mielentilansa ja ilmeensa - siinä kovinkaan hyvin onnistumatta:
"Minä -- tuota -- olen täällä herra varakuninkaan toimesta. Hän ei itse päässyt saapumaan."
Sanoi tuo sitten, aavistuksen katkerastikin ehkä.
|
|
|
Post by Grievous/Wind on Jun 29, 2005 18:04:17 GMT 2
Grievous oli yhä edelleen tunteeton kasvoiltaa, joista siis vain näkyi silmät. "vaikuttavaa työtä,pikkuinen jedi.Mutta et voi voittaa minua uhkailemalla.Tapa hänet, jos tahdot, mutta voittoa ei siittä tule, kuolet vain nopeammin." Grievous pyöräytti miekkoja kädessään valmistautuen hyökkäämään Wilianiin, jos tämä jättäisi puolustuksen ja tappaisi tytön.
|
|
|
Post by Darth Sidious on Jun 29, 2005 18:37:26 GMT 2
Darth Sidious kohensi hieman asentoaan ja hymyili hieman huppunsa varjoisassa. Tätä hän oli odottanut ehkä jopa enemmän kuin sen romukasa Grievousin tapaamista. Herra Haako, kauppaupseeri, vieressään nuori tyttö, joka yritti kovasti näyttää siltä kuin osaisi käyttää kädessään olevaa asetta. Sidious hymähti mielessän, naurettavaa.
Voima johdatti sithin ajatukset pois käytävästä, läheiseen huoneeseen, jossa ilmeisesti oli jonkinsortin taisteu käynnissä. Sidious kurtisti hieman kulmiaan. Jedejä? Sith katsahti Haakoon, tuo ei ainakaan pahemmin näyttänyt merkkejä siitä, että olisi huomannut seinän takana käytävän taistelun, tosin tähän saattoi olla syynä se, että Haakon päälimmäinen ilme, oli ennemminkin pelokas kuin varautunut. "Ahaa. Varakuninkaan", Sidious sanoi hitaasti. Muistot varakuninkaasta ja sithin välisistä keskusteluista sai sithin hymyilemään entistä enemmän. "Mitäs Gunraylle nykyään kuuluu?" hän kysäisi, ikäänkuin pitääkseen yllä smal-talkia. "Onko ollut kiireistäkin aikaa?" hän lisäsi. Että hän rakasti näitä tapaamisia neimoidialaisten kanssa.
[Onkos Wilianilla samanlainen historia mihin Galaxy of the m. star : ssa jäätiin?]
|
|
|
Post by Obi-Wan Kenobi on Jun 29, 2005 19:15:33 GMT 2
[ Ja eiku Obi mukaan vaan. ;D]
Obi-Wan Kenobi asteli pitkin aluksen käytäviä. Hänen kasvonsa olivat vakavat ja hän kiitti ylempää tahoa siitä, ettei Anakin ollut hänen mukanaan. Tämä reissu ei ollut mennyt yhtään suunnitelmien mukaan. Hän oli tullut tekemään Geonosiksen lähistölle "tarkistus reissua", kunnes hän oli huomannut aluksen. Aluksen, jonka nimi oli Näkymätön Käsi, ja alus, jossa kenraali Grievous kaikkein ilmeisemmin oleskeli. Ja hänelle ominaisella tavalla, sisälle olisi voinut mennä hiljaa ja näkymättömästi, mutta eipä tänään. Obi-Wan oli tullut sisälle alukseen rysäysten ja useiden lasersäteiden saattelemana.
Obi-Wan käveli rauhattomasti eteenpäin, kokoajan valmiina hyökkäysten varalta. Yhtäkkiä hän aisti monikirjoisen värähtelyn Voimassa. Jedi pysähtyi ja yritti saada jotain selkoa siitä, mitä hän aisti Voimassa. Aluksessa oli mitä ilmeisemmin useampikin sinne kuulumaton henkilö kuin hän. Jedi otti pari askelta, kääntyi nurkasta seuraavalle käytävälle ja yllättyi, kun kuuli taistelun ääniä ihan läheltä. Valosapelin ääniä. Obi-Wan kiristi kävely vauhtiaan ja saapui kohta käytävälle, jonka seinästä oli lähtenyt aimo palanen irti. Jedi otti pari askelta lähemmäs aukkoa, ja kuuli selvästi äänet, mikä aiheutui kun valosapelit kohtasivat toisensa. Tietäen, että teki mitä typerimmän virheen, mutta haluten kuitenkin tietää ketä huoneessa oli, Obi-Wan meni lähemmäs seinässä olevaa aukkoa ja katsoi siitä sisään, sillä uhalla, että sisällä olijat näkisisivät hänet. Ja kuten odotettua, huoneessa oli itse aluksen pääpukari, kenraali Grievous.
|
|
|
Post by wilian on Jun 29, 2005 20:16:15 GMT 2
Wilian katseli hölmistyneenä Grievousta. Eikö tuo muka tuon enempää välittänyt naisesta. Turhautuneena Wilian tönäisi naisen pois luotaan ja nosti valosapelinsa esiin.
"Kenraali Grievous, te teette nyt vakavan virheen ja minä en voi taata että teille käy hyvin. Tämä olisi ollut paljon helpompaa jos olisin kysynyt kysyttäväni, mutta sinä haluat selvästikin tuntea tuskaa" Wilian sanoi ja lähti kulkemaan Grievousta kohti valosapelit ojossa. Wilianin silmät kiiluivat raivosta punaisena hänen hyökätessään kyborgin kimppuun. Hän teki nopeita sivalluksia ja torjui Grievouksen iskuja. Wilian kierähti kyborgin sapeleiden alta tämän sivulle ja yritti lyödä, mutta iskut torjuttiin. Sitten hän hyppäsi korkealta ylhäältä ja sivalteli miekoillaan taas. Kun hän laskeutui maahan, hän käytti Voimaa ja alkoi rutistelemaan Grievouksen käsiä toisiinsa kiinni.
|
|
Alfa
New Member
Posts: 15
|
Post by Alfa on Jun 29, 2005 20:23:47 GMT 2
//toivottavasti kenobia ei haittaa//
Alfa oli tullut omalla klooni hävittäjällään kenraali kenobin kanssa. alfa seurasi Kenobia hiljaa eikä tehnyt mitään muuta, kuin ladannut asettansa ja laittanut suojuksia parempaan asentoon. Hän seurasi kenobia lähelle taistelua,mutta kun kenobi katsoi seinässä olevan reiän läpi,jäi Alfa odottamaan aivan reiän viereen, valmiina, jos kebi joutuisi perääntymään ja hänen antaa tulitukea.
GrebbEDIT:laitan tämän nyt tähän, mitäs jos dooku vie pääsis paikalle, varmaan nimittäin hänetkin on kutsuttu kokukseen? -General Grievous-
|
|
|
Post by luminaraunduli on Jun 29, 2005 20:29:16 GMT 2
[Mukaan]
Edessä siinsi suuri avaruusristeilijä. "Ainoa mahdollinen." Luminara ajatteli. Hänet oli käsketty suorittamaan tehtävää ilman pienintäkään varoitusaikaa. Hänet oli käsketty suorittamaan tehtävää heti kun Mestari Yoda oli aistinut Mestari Obi-Wan Kenobin olevan vaarassa jossain päin geonosista. Nyt hänen piti löytää Obi-Wan. Obi-Wan, jonka ei pitäisi olla siellä. Luminara katsoi avaruutta ympärillään. Missään ei näkynyt muita aluksia, ei isoja, ei pieniä. Ainoastaan yksi. "Ainoa mahdollinen" ajatteli Luminara jälleen ja suuntasi jedihävittäjänsä kohti risteilijää.
Lähestyessään risteilijää Luminara näki avoimen hangaarin. Avoimen. Ei kilpiä, ei ovia. Joko siitä oli äskettäin käynyt joku, tai sitten se oli ansa. Jedihävittäjä lensi avoimen hangaarin oven läpi, laskeutui ja pilotti kömpi ulos aluksestaan.
Ympärillä ei ollut ketään. Ei aluksen miehistöä, ei droideja eikä Obi-Wania. Eikä Luminara Undulin padawania.
Tehtävä oli ollut niin kiirellinen että padawanin hakeminen olisi vain hidastanut sitä.
Jedi tunnusteli voimaa ja tunsi siinä oudon vääristymän joka saattoi olla vain Mestari Kenobi. Eihän aluksessa ollut muita jedejä. Luminara lähti etenemään aluksessa voiman ohjaamana.
|
|
Aala
New Member
My life is for you
Posts: 29
|
Post by Aala on Jun 30, 2005 15:52:46 GMT 2
(( Soppii hyvinniin.^^ Quottaan, pysyn paremmin mukana. )) Wilian katseli hölmistyneenä Grievousta. Eikö tuo muka tuon enempää välittänyt naisesta. Turhautuneena Wilian tönäisi naisen pois luotaan ja nosti valosapelinsa esiin. "Kenraali Grievous, te teette nyt vakavan virheen ja minä en voi taata että teille käy hyvin. Tämä olisi ollut paljon helpompaa jos olisin kysynyt kysyttäväni, mutta sinä haluat selvästikin tuntea tuskaa" Wilian sanoi ja lähti kulkemaan Grievousta kohti valosapelit ojossa. Wilianin silmät kiiluivat raivosta punaisena hänen hyökätessään kyborgin kimppuun. Hän teki nopeita sivalluksia ja torjui Grievouksen iskuja. Wilian kierähti kyborgin sapeleiden alta tämän sivulle ja yritti lyödä, mutta iskut torjuttiin. Sitten hän hyppäsi korkealta ylhäältä ja sivalteli miekoillaan taas. Kun hän laskeutui maahan, hän käytti Voimaa ja alkoi rutistelemaan Grievouksen käsiä toisiinsa kiinni. Voiman ote laantui. Neito tunsi töytäisyn ja kaatui lattialle hiljaa ynähtäen, ja olkansa edellä tömähti lattiaan, josta lähti hiljaisuudessa ryömimään sivummas, napaten syliinsä jälleen Grievous-herransa kankaisen viitan, jonka oli epähuomiossa pudottanut kämmenistään. ((Eikös Gribbeltä pudonnut tuo valosapeli? Poistan loppuosan, jos seurasin väärin moista.)) Silmänsä äkkäsivät sitten lattialle kierähtänäneen valosapelin, jonka hänen sormensa sitten nappasivat, kuin vaistosta ja tuo pyrki tuonnemmas, varjoon, pois katseilta, kauhu ja pelko suurissa silmissään - kyynelkin. [Haako & Ellie] Tyttö ei tehnyt elettä kasvoillansa. Astui vain herransa vierelle, pyöräytti pistoolia kerran näppärästi sormillansa ja asetti sen epäillen takaisin koteloonsa silkka tyyneys valkeilla arpien kasvoillaan. Oli vain hiljaisuus ja hänen kuivat huulensa pingottuivat ilmeettömäksi, mitäänsanomattomaksi viivaksi, herasilmiensä katseen käydessä Haakossa ja hänen kauttaan Sidiousissa joka oli ruummillistuma kaikesti siitä, mitä tyttö oli ikinä inhonnut. Tyttö tiesi taistelusta, hän oli vaistonnut sen, muttei sanonut mitään - ei jaksanut välittää, sillä häntä eivät nämä ihmiset, nämä olennot neimoidin ohella kiinnostaneet. "Sidious," sanoi tyttö sitten pingottuneella äänellä, joka kuvasti juuri oikeanlaista inhoa suhteessa maireuteen, kun tämä teki sithin suuntaan kireän kumarruksen, hiuskiehkuroiden pudotessa jälleen silmillensä. Haako tasautti ilmettään, ja puristi kämmenensä vasten toisiaan, estäen niitä hypistelemästä hermostuneesti ja sanoi aavistuksen yllätystä äänessään: "Herra varakuningasko? Hän on ollut kiireinen kiireinen pitkän aikaa -" Haako aloitti, murahtaen mielessään itsekseen 'tai ainakin on ollut olevinansa' ja jatkoi sitten: "Hänellä on toimitettavia asioita Coruscantissa." (( Näin ikään. ))
|
|
|
Post by Grievous/Wind on Jun 30, 2005 16:14:11 GMT 2
"Voin antaa sinun kysyä kysymyksesi, jos siinä pyydetään minut tappamaan sinut." Grievous huomasi käsiensä alkavan mennä takaisin yhteen. Kuului metallinen murahdus ja hän potkaisi kohti Wiliania jalallaan, niin että tämä jedi menettäisi keskittymisen.
//ei ollu niin pitkä kuin dashilla, mutta sehän kirjoittaakin jotain romaania tohon.Ja se lasermiekka kylläkin tippui ja on hyvässä kunnossa, eli ei tarvi pyyhkiä loppua pois dashi//
|
|
|
Post by Darth Sidious on Jun 30, 2005 21:02:43 GMT 2
Vai oli se kirppukasa neimoidi kiireellistä miestä? Sidiouksen ei tarvinnut edes vaivautua käyttämään Voimaa tietääkseen, ettei Haakon sanat olleet totta. Varakuningas oli kiireellinen -- sen kun saisi joskus nähdä. Osasihan Nute Gunray esittää erittäin kiireistä ja tehokasta miestä, mutta todellisuudessa Varakuningas oli täysin riippuvanen Sidiouksen neuvoista. Gunray ei osaisi hallita edes hänessä asuvaa kirppukokoelmaa ilman siihen tarkoitettua käsikirjaa.
Sidiouksen huomio oli kiinnittynyt taistelua käytävään huoneeseen, mutta yhtäkkiä puhe herpaannutti hänen huomionsa. Sith käänsi hitaasti hupun varjostaman päänsä Haakoa ja tämän tyttöä kohti. Hän katsoi hetken aikaa parivaljakkoa, etenkin tyttöä ja käänsi katseensa sitten takaisin kaukaisuuteen. "Oletteko kenties vaihtanut asemaanne hieman sotaisampaan puoleen?" hän kysyi ilkikurisesti tietäen hyvin, että neimoidit eivät olleet kansa rohkeimmasta ja taistelu-tahtoisimmasta päästä. "Nimittäin jos rakas henkivartijanne - niinkuin oletan tytön olevan - ei ole teille vielä ilmoittanut, kokouksenne saattaa jäädä ikävästi väliin tällä kertaa", sith sanoi ja keskittyi samalla seinän takaisiin tapahtumiin. Huoneessa oli epäilemättäkin kenraali Grievous. Voima kertoi myös jostain erittäin heikosta, mutta taisteluun osallistumattomasta hehmosta. Ja joku, jonka hän tunsi - tai ainakin tiesi ennaltaan, jotain pimeää. Jedejä tuolla ei kuitenkaan sithin helpotukseksi ollut. Yhtäkkiä hän vaistosi jonkun aivan muun kuin huoneessa olijat. Vähän matkan päässä käytävällä oli joku. Ja Sidious tiesi heiti, ettei se joku ollut ainakaan hänen mieleensä oleva henkilö.
|
|
|
Post by Obi-Wan Kenobi on Jun 30, 2005 21:25:50 GMT 2
[Voi tätä kärsimystä... ei inspaa..]
Obi-Wan katseli hetken kun mustaan viittaan pukeutunut hahmo ja kenraali Grievous hyppelivät ja heiluttelivat valosapeleitaan hurjina. Obi-Wan kurtisti kulmiaan -- pitikö tuon muka näyttää taistelulta?
Jedi astui sisälle huoneeseen, vieläkin yrittäen olla mahdollisimman piilossa noilta kahdelta. Sitten katseensa siirtyi lattialla kyyhöttävään hahmoon, joka hypisteli kädessään valosapelia, mikä -- kuten Obi-Wan oletti -- ei luultavasti ollut tytön oma.
Yhtäkkiä Voima kertoi Obi-Wanille, että aluksessa oli jokin, josta huokui todellakin jotain pimeää. Aluksi hän ajatteli, että mustaan kaapuun pukeutunut hahmo, oli tämän aiheuttaja, mutta hän ei ollut tavannut koskaan näin voimakasta pimeää Voimaa. Ei edes silloin kun oli taistellut Darth Maulin kanssa. Darth Maul - sith, joka surmasi hänen Mestarinsa ja henkilö jota Obi-Wan oli inhonnut eniten maailmassa Mestarinsa kuolemasta lähtien siihen hetkeen, kun upotti valosapelinsa kyseisen sithin ruumiiseen. Hetkeksi Jedin ajatukset harhautuivat, ja hänen mielensä kiiti niihin vuosiin kun hän oli ollut vielä padawan ja hänen Mestarinsa Qui Gon-Jinn oli ollut hänen tukenaan. Nopeasti Obi-Wan karisti nämä ajatukset mielestään. Hän ei saanut ajatella vanhaa Mestariaan nyt, hän oli unohtanut tuskan jonka Mestarin lähtö aiheutti. Jedit osasivat päästää irti, päästää irti jopa kaikkein läheisimmistä ihmisistä, ja olla surematta. Ja Obi-Wan oli Jedi.
|
|
|
Post by wilian on Jul 1, 2005 12:32:03 GMT 2
"Tappaa sinut?" Wilian kysyi Grievoukselta. "Ei, ei, ei, ei. En minä tullut haaskaamaan tänne aikaani sinun tappamiseen" hän jatkoi synkkänä ja laski valosapelinsa alas. "Minä haluan tietää, missä on Darth Sidious, ja turha sinun on sanoa ettet tiedä" Wilian jatkoi. Varovasti hän käveli Grievouksen toiselle puolelle sapeli yhä kädessään.
"Nyt jos kertoisit niin pääsisin lähtem.... " Wilian oli sanomassa mutta keskeytti kun näki Obi-Wanin seisoskelevan muka piiloutuneena. Wilian moitti itseään ettei ollut aistinut mitään hänestä. "Grievous, veikkaan että teillä on isompikin ongelma kuin minulla" Wilian sanoi ja osoitti kädellä Kenobin suuntaan.
*Ei oikeen vastaheränneenä inspaa*
|
|
Alfa
New Member
Posts: 15
|
Post by Alfa on Jul 1, 2005 16:26:55 GMT 2
Alfa kulki sotillaallisessa asennossa Kenobin rinnalla. Mutta kun Kenobi meni sisään raosta, hän jäi odottamaan ase valmiina. Kun alfa kuuli m itä Wilian sanoi Kenobille, ei hän mennyt suinpäin reiästä paljastamaan olemassa oloaan. Hän päätti odottaa kunnes olisi sopiva yllätyksellinen aika tai kun Kenobi huutaisi. samalla hän pystyisi varmistamaan ettei kukaan tulisi käytävään häiriköimään.
|
|
|
Post by luminaraunduli on Jul 1, 2005 16:54:40 GMT 2
Käytävät olivat tyhjiä. Kaikkien merkkien mukaan niitä pitkin oli kulkenut joku. Joku joka ei nähtävästi pitänyt taisteludroideista. Outo tunne voimassa kasvoi suuremmaksi mitä pidemmälle Luminara käveli. Hän tunsi Obi-Wanin voiman kautta, mutta seassa oli myös jotain muuta. Jotain pimeää. Tovin käveltyään Luminara kuuli ääniä. Eikä mitä tahanssa satunnaisia ääniä, vaan valosapeleille tunnusomaista huminaa. Tullessaan käytävän mutkasta, Luminara näki ensimmäiseksi kloonisotilaan selän.
//Ei nyt keksi enempää//
|
|