|
|
Post by bobafett on Jun 30, 2005 14:27:17 GMT 2
Vaikka Coruscantissa suurin osa väestöstä etenikin avaruusaluksella, osa aina käveli. Coruscantin ankeilla kujilla oli jos jonkinmoista ryömijää ja harppojaa. Istuihan siellä eräs kymmenvuotias poikakin, nojaten metalliseinää vasten.
Boba oli tullut Coruscantiin siinä toivossa, että jollakin voisi olla työ, jossa tarvitaan palkkionmetsästäjää. Hän oli jopa kirjoittanut vierelleen kyltin, jossa luki, että "palkkionmetsästäjä tarjolla". Mutta kukapa 10-vuotiasta palkkionmetsästäjää ottaisi todesta? Boba oli pitkään kierrellyt pitkin tätä suurta katua, mutta luovuttanut lopulta. Miksei kukaan halunnut palkata pientä palkkionmetsästäjää?
//Mukaan vain//
|
|
|
|
Post by Kreivi Dooku on Jun 30, 2005 14:49:39 GMT 2
Dooku asteli Coruscantin kaduilla, huppu päässään. Hänen ympärillään liikkui lauma uudenlaisia, heuristisesti ja itsenäisesti toimivia droideja, joiden prototyyppejä hän pyrki kokeilemaan. Hän oli juuri päättänyt neuvottelunsa eräässä kauppahallissa muutaman epäröivän senaattorin kanssa, ja oli nyt palailemassa alukselleen. Huolimatta siitä, etteivät jedit aistineet häntä juuri nyt, kiitos hämäystempun, hän ei ollut muidenkaan Coruscantilaisten silmissä suuressa suosiossa.
Yhtäkkiä hän huomasi erästä seinämää vasten istuvan pojan, jossa oli jotain tuttua. Tuohan oli Jango Fettin, Dookun entisen uskollisen apulaisen, poika. Lapsi oli ilmeisesti eksynyt Coruscantille, sillä nyt hänellä ei juurikaan ollut valvojia.
"Boba Fett..." Dooku sanoi, pysähtyen droideineen lapsen viereen.
"...Olet kaukana kotoasi..." hän sanoi ystävällisesti.
|
|
|
|
Post by bobafett on Jun 30, 2005 14:57:07 GMT 2
Boba hätkähti mietteistään, kun joku puhutteli häntä. Poika katsahti puhujaan ja singahti samantien seisaalleen huomattuaan, että puhuja olikin itse Kreivi Dooku, josta hänen isänsä oli kertonut. Boba oli hetken hiljaa. Isä oli kertonut hänelle, että Kreivi Dooku oli entinen Jedi, nykyinen... Joku, jota Boba ei muistanut.
"Ei minulla ole enään kotia! En asu enään Kaminossa" Boba sanoi uhmaavasti katsoen Dookua suoraan silmiin. Ei hän enään halunnut asua siellä vetisellä planeetalla. Ei enään, kun hänen isänsä oli kuollut. Ja kaminolaiset olivat ärsyttäviä.
Samalla Boban katse oli siirtynyt kreivistä kreivin ympärillä liikkuviin troideihin.
|
|
|
|
Post by Kreivi Dooku on Jun 30, 2005 15:06:43 GMT 2
Dooku olisi hymähtänyt pojan uhmalle, kun tämä alkoi tuijottaa kreiviä uhkaavasti, muttei halunnut loukata poikaa.
"Aivan, aivan..." Dooku tyynnytteli lasta, joka ei ilmeisesti halunnut puhuttavan tästä aheesta. Aivan ymmärrettävää. Dooku oli itsekkin melkein kokenut saman, muttei osannut suhtautua tapahtumiin vastaavasti, kun oli elänyt etäällä kotimaailmastaan valtaosan elämästään.
Sitten separatistijohtajan katse osui mainoskylttiin. Hän meinasi hämmästyä pojan epätoivoisuutta, mutta tajusi sitten, mitä kyltissä luki. Siitä hän sai ajatuksen.
"Olet ilmeisesti töitä vailla..." hän sanoi, huomaten pojan vilkuilevan Dookun droideja.
"Minulla on käyttöä palkkionmetsästäjälle." entinen jedi jatkoi.
|
|
|
|
Post by bobafett on Jun 30, 2005 18:28:58 GMT 2
Boban silmät kirkastuivat ja innostunut hymy nousi hänen kasvoillensa. Ensimmäistä kertaa hän saisi töitä! Ei sillä, että häneltä nyt puuttuisi jotain muuta kuin huoltaja. Poika oli jo oppinut varastelemaan kauppiailta jäämättä kiinni.
"Ihanko totta! Minkälaista työtä!" Poika hihkui. Tullakseen voittamattomaksi palkkionmetsästäjäksi kuten isänsä, hänen täytyi saada kokemusta. Ja nyt tuli mainio hetki luoda pohja palkkionmetsästäjän uralle. Ehkä Kreivi Dookulla oli joku, josta hän halusi päästä eroon? Se jää nähtäväksi.
|
|
|
|
Post by Kreivi Dooku on Jul 1, 2005 9:27:20 GMT 2
Dooku oli ilahtunut pojn reaktiosta tähän tarjoukseen. Kerrassaan mainio asenne. Päsisi vielä pitkälle alallaan, jos ei onnistuisi tekemään itsestään tykinruokaa ensimmäisinä vuosinaan. Tuskin niin pääsisi käymään, sillä tuon ikäiselle ei tarjottaisi työtä joka päivä tällä alalla.
"Ensinnäkin, kohde on melko korkea-arvoinen..." Dooku aloitti, vilkaisten ympärilleen.
"...Joten hänen suojautumiskeinonsa ovat sen mukaiset..." separatistijohtaja jatkoi.
"...Joten olisi hyvä hieman tietää varustuksestasi..." hän jatkoi. Jos poika tosiaan oli isänsä täydellinen klooni, tämä osaisi jo varmasti ottaa tämäntasoisia tehtäviä hoitaakseen.
|
|
|
|
Post by bobafett on Jul 1, 2005 11:48:45 GMT 2
Boba kumartui ja otti kummastakin lahkeesta pienet sädepistoolit.
"Nämä ovat aina mukana kaiken varalta. Isä jätti hirmuisen määrän jos jonkinmoista tappovälinettä"
Boba hymähti häijysti. Onneksi Jango oli ehtinyt opettaa kloonipojalleen melkein kaikki omat tekniikkansa. Ja eihän kukaan osannut epäillä pientä poikaa tappajaksi?
Ja kyllähän Boba oli löytänyt Slave 1:stä jopa Jangon oppi-isän, Jaster Mereelin, Mandalorialaishaarniskan. Valitettavasti haarniska oli vielä ihan liian iso Boballe.
|
|
|
|
Post by Kreivi Dooku on Jul 1, 2005 18:34:19 GMT 2
Dooku yllättyi lievästi, nähdessään pojan tempaavan esiin parin sädepistooleja. Jangohan oli käyttänyt juuri Westar-34-mallisia pienikokoisia, mutta näppäriä aseinaan.
Mitähän poika meinasi erilaisilla tappovälineillä? Kai sädeaseita, iskuhakoja, pienoislekinheittimiä, raketteja ym. Eli juuri niitä, joilla Jangokin oli tullut niin pelätyksi vastustajaksi ympäri Galaksia.
"Erinomaista. Tämä ei kylläkään ole sopiva paikka kertoa kohteen henkilöllisyyttä tai olinpaikkaa." Dooku sanoi, ojentaen käyntikorttinsa pojalle.
"Tule myöhemmin tähän konttoriin, keskustelkaamme siellä loppuun tehtävästäsi." tämän sanottuaan, kreivi lähti jatkamaan matkaansa kohti alustaan.
|
|
|
|
Post by bobafett on Jul 1, 2005 19:51:08 GMT 2
Boba laittoi pienet sädepistoolit nopeasti takaisin lahkeisiinsa ja otti sitten Dookun käyntikortin.
"Selvä"
Boba nyökkäsi ja lähti sitten kävelemään kohti paikkaa, mihin oli jättänyt oman aluksensa.
Kyseessä taisi tosiaan olla joku tärkeä henkilö, kun ei hänestä voinut kadulla puhua. Boba hymyili häijysti.
|
|
|
|
Post by Kreivi Dooku on Jul 1, 2005 20:00:09 GMT 2
//Hyppäämmekö suoraan seuraavaan näytökseen?//
|
|
|
|
Post by bobafett on Jul 1, 2005 20:24:21 GMT 2
//Hypätään vaan//
|
|
|
|
Post by Kreivi Dooku on Jul 1, 2005 20:35:24 GMT 2
Dooku oli juuri astunut erääseen Pankkiklaanin konttoriin, joka oli jäänyt viranomaisten huomaamatta sodan käynnistyessä. Sitä parempi hänelle. Dooku oli juuri saapunut paikalle, ja oli asettunut vapaan työpöydän ääreen. Muissa pöydissä hääri lähinnä muunlinstilaisia Pankkiklaanin työntekijöitä, mutta löytyipä joukosta muutamia muidenkin lajin edustajia.
Boba Fettin piti tulla tähän huoneeseen näihin aikoihin. Sithlordilla oli pojalle tehtävä, jonka arvioi kuuluisan Jango Fettin kloonille helpoksi. Separatistijohtaja oli näes käyttänyt kyseisen mandaloroni-soturin palveluksia useaan otteeseen.
|
|
|
|
Post by bobafett on Jul 1, 2005 20:42:25 GMT 2
Hetken päästä 10-vuotias Boba Fett käveli paikalle. Hän oli pitkän harkinnan jälkeen päättänyt ottaa mukaan vain sädepistoolinsa. Hän ehtisi varustautua paremmin kun saisi tietää tehtävänsä.
Hetken poika katseli ympärilleen, ennenkuin huomasi Kreivi Dookun. Poika käveli hänen luokseen.
"Mikä on tehtäväni?" Boba kysyi oitis. Malttamaton pikkupoika.
|
|
|
|
Post by Kreivi Dooku on Jul 1, 2005 20:49:49 GMT 2
Dooku huomasi pikkupojan astelemassa hänen luokseen. No, eipähän ainakaan ollut myöhässä.
"Mainio asenne. Heti haluat päästä asian ytimeen..." Dooku hymähti, katsoen tyytyväisenä pientä palkkionmetsästäjää.
"Niin, mutta palataksemme itse aiheeseen. Tehtäväsi on kohtalaisen monimutkainen, mutten pidä sitä mahdottomana." Dooku sanoi, vilkaisten hieman ympärilleen. Sotatilanteessa varovaisuus on valttia.
"Oletko kuullut jedistä, nimeltä Obi-Wan Kenobi?" Dooku kysyi pojalta, vilkaisten tätä alta kulmiensa.
"Haluan hänet elävänä. Minulla on kahdenvälisiä keskusteluja." sithlordi sanoi pojalle.
"Menettelytavat ovat vapaat, kunhan Kenobi ei saa äärimmäisen vakavia vammoja." kreivi sanoi.
|
|
|
|
Post by bobafett on Jul 1, 2005 20:56:55 GMT 2
Kuullessaan nimen Obi-Wan Kenobi, Boban päässä alkoi oitis raksuttaa. Hänhän oli se Jedi, joka kävi Tipoca Cityssä, ja jolta "isä" oli päässyt nipinnapin karkuun.
"Kuten haluatte"
Boba sanoi totisena. Ilomielin hän tuon Jedin nappaisi, mutta kyllä Jedi-nimitys herätti Bobassakin jonkinmoista arvostusta, vaikka hänen "isänsä" olikin kuollut Jedin valomiekan kautta.
"Entä palkkio?" Boba kysyi nojaten pöytään. Kunnon palkkionmetsästäjä kysyi aina myös palkasta.
|
|
