V.I.P [Ravintolapeli]

[Rune Haako]

(( Noh, jos useammassa paikassa saa olla yhtä aikaa niin...kyllä se vaan minulle passaa. ))

*Musiikin tempo kuulosti satunnaiselta neimoidin korvaan, kun hän katseli ulos ikkunasta yksinäisessä yhden pöydässään, jonka pinta oli peitetty korealla kattauksella ja valkealla pöytäliinalla. Ilmeensä oli nyrpeä, tosin niinhän se useimmiten. Jokseenkin kaihoisa stressistä uurtuneiden kasvojen kaukainen katse, joka pälysi illan hämärtämään Coruscantiin.

Ei ollut sonnustautunut lakeijan virkakaapuunsa tai päähineeseensä. Vain simppeliin mustaan samettikaapuun, joka laskeutui hänen ylleen voimallisena, ehkä joissakin silmissä kunnioitusta herättävänä, sillä rahaa siihen oli uponnut jos ei mitään muuta.

Puheensorina hänen yllään levittäytyi harmonisena musiikin lomassa. Piteli viinipikaria pitkissä luisevissa sormissaan ja odottelin tilaustaan - ei kuitenkaan niin, että hänellä olisi ollut ihmeellinen nälkä.*

(( Saa tulla.^^ Vaikka Rune onkin V.I.P-ainakin näin luulisin. ))

[Kreivi Dooku]

Tummanpuhuvahahmo, suuressa tummanruskeassa panssariviitassa, asteli kohti pöytää. Hän katsahti siinä istuvaa neimoidia hetken, käänsi päätään, ja istahti, laskien huppunsa. Alta paljastuivat iäkkään, tunnetun ja kunnioitetun idealistin kasvot.
"Iltaa, herra Haako." Dooku sanoi kohteliaaseen sävyyn.
"Muistanette viime kertaisen neuvottelumme? Lupasin ottaa teihin yhteyttä." hän jatkoi, muistuttaen neimoidia viime kertaisesta tapaamisesta.
"En ole aivan selvillä, kuinka johtokunta suhtautui mahdolliseen kaupankäyntitilaisuuteen, mutta oletan, että mainitsitte heille kyseisestä asiasta." hän sanoi, avaten menun.
"Pistättekö pahaksenne, jos tilaan?" hän kysyi.

[Rune Haako]

Neimoidi hätkähti, räväytti silmiään ja kohotti päänsä painon kämmenesä varasta, johon oli sitä nojannut. Säikähdys kuvastui punaisten silmien kosteasta pinnasta, kunnes vilkkuluomet kävivät niiden ylitse jä hänen kasvonsa palasivat samaan nyreään happamuuteen, johon ne tuntuivat vuosien saatossa uurtuneen.

Teki luisevalla, hämähäkkimäisellä kämmenellään eleen, joka soi toisen istua. Tosin aavistuksen hermostunut hän oli, stressinsä kuitenkin laantunut. Ainakin jonkin verran. Sen verran kuitenkin, että hän saattoi istua Coruscantin yhdessä maineikkaamista ravintoloista ja maistella kalliita viinejä.

"Mainitsin siitä kyllä, mutta johto ei ole päättänyt mitään pysyvää. Ainakaan toistaiseksi."

Neimoidi sanoi tasaisen viileästi, kohotti pikarin huulilleen ja siemaisi äänettömästi, katse yhä kiinteästi Coruscantin viileässä, neonvaloisassa yössä. Kuulosteli toisen kysymystä hiljakseen.

"Tilatkaa toki."

Tuo lisäsi sitten maireasti, aavistuksen hermostuneena sithin seurasta, mutta viini tuntui rentouttavan häntä ja hänen mieltään. Tosin jokseenkin hän arveli, ettei syömisestä saattaisi tulla mitään.

[Kreivi Dooku]

Dooku nyökkäsi, kuullessaan vastauksen Kauppaliiton johdon suhtautumiseen hänen suunnitelmistaan. Ei mitään pysyvää... Ehkä hänen pitäisi vielä taivutella muutama neimoidi puolelleen. Tavalla tai toisella.
"Kiitos. En olekkaan ehtinyt syödä koko päivänä. Pieniä neuvotteluja tullut väliin..." hän lausui, selaten menua, pysähtyen ithorilaisten ruokalajien kohdalle.
"Ithorilaisten ruoka on erinomaista. Itse olen aina arvostanut sitä." hän totesi ohimennen.
"Odotatteko kenties jotakuta toista? Voin toki siirtyäkin tästä, mikäli teillä on toinenkin palaveri tiedossa..." Dooku kysyi neimoidilta.

[Obi-Wan Kenobi]

[Noh niin. Saanhan minäkin aikaiseksi kirjoittaa tänne. Pitihän minun se jo eilen tehdä mutta pääsi unohtumaan...^^]

Rune Haako ja Kreivi Dooku.
Miten sattuikin, että nuo kaksi olivat samassa paikassa, samaan aikaan - ja vieläpä juuri silloin, kun Obi-Wankin oli paikalla. Tummaan viittaan pukeutunut Obi-Wan, veti huppuaan syvemmälle päähänsä ja vetäytyi syvemmälle ravintolan varjoihin. Jedi oli jo suunnittelemassa lähtöä, kun hän erotti erittäin kiinnostava kuuloisia sanoja. Kaupankäyntitilaisuus. Hmm. Tietenkin se voisi olla jotain harmitonta, mutta sitä sopi hieman epäillä, kun Kreivi Dooku oli kyseessä. Luultavasti doku oli keksinyt jonkin fantastisen idean, jolla vallata koko galaksin haltuunsa, ja käytti Rune Haakoa hyväkseen.

Edeten hiljaa kuin varjo ja mahdollisimman näkymättömissä, Obi-Wan siirtyi hieman lähemmäs Kreiviä ja Haakoa. Ehkäpä noilta kahdelta kuulisi jotain hieman kiinnostavamman luontoista tietoa sith-lordin ja separastien aikeista.

[Pelijärjestys: Rune Haako, Kreivi Dooku, Obi-Wan, Ellie.
Käykö?]

[Rune Haako]

(( Jap. Lykkään Ellienkin tänne vielä.^^ Häntä ei ole varsinaisesti vielä hyväksytty, mutta hän voisi olla juuri se mauste, mitä peli kaipaa. Purr. Tykkään. ))

[Haako]

Neimoidi veti syvään henkeä ja nojautui hauraudeltaan vasten tuolinsa selkänojaa, ja kohotti kulmiaan, kuulostellen toisen puhetta puolivillaisesti, kuin pohtien.

"Ithorilainen? En ole koskaan ollut erityinen ihailija, mutta kaikenlaista olen joutunut maistamaan. Tai, jos sen oikein muotoilisin: saanut maistaa."

Se, miten hänen pelkuruutensa, hermostuneisuutensa uupui kokonaan äänestänsä paljasti hänen olevan aavistuksen viineissä, mutta vain aavistuksen. Selvinpäin neimoidi vielä illasti - ainakin toistaiseksi. Aavistuksen nyrpeä oli hekä äänensävynsä, harkitun kolean kohtelias.

Kun kreivi sitten kysyi, odottiko hän jotakuta, näytti kuin hän olisi pelästynyt kysymystä, vaikkei sillä mitään ihmeellistä tarkoitusta ollut. Käänsi punaisen katseensa toiseen, toinen kulmansa aavistuksen koholla.

"Minäkö? --- En ainakaan omaksi tietääkseni. En ketään tärkeää."

[Ellie] <-- ( Se on sitten Haakon henkivartija se, pohjautuu Star Wars tarinoihini. Jap. 16-vuotias nuori tyttönen. Läheinen. Ollut Haakolla "omistuksessa" jo kolmisen vuotta. )

Arvenleikkaamat kasvot, jotka oli visusti yritetty katseilta piilottaa, pälysivät aavistuksen ympärilleen, ennen kuin löysivät etsimänsä. Kuivat, kalpeat huulensa hymyilivät nyörisandaalien pehmeiden askelien tuodessa tämän herransa pöydän luokse. Harvemmin pitkää, hoikkaa ja niin kovin nuorta tyttöä saattoi nähdä iltapuvussa, joka oli musta, pitkä ja omituisen kauniisti kankaasta leikattu.

Tytön sormet hipaisivat Haakon olkaa, josta sametti tuntui vasten ja hän kumartui tämän ylitse niin, että saattoi näkymättömästi koskettaa neimoidin kuivaa, terävää poskipäätä huulillansa. Tuttavallisesti.

Astui sitten askeleen sivuun, aneeminen, aineeton ilme toispuolisissa herasilmissään, joista molempia leikkasi hiuksen hieno arpi, joita ei ei meikein yritetty peittää. Tyttö kumarsi. Niin herralleen kuin tämän vieraalle.

[Haako]

Pieni yllätyksen punehdus oli käydä virallisen, kolean neimoidin poskella, kun tämä kohotti katseensa palvelijattareensa, ja nyökkäsi tälle, tukahduttaen pienen, orastavan hymyn kasvoiltaan.

"Hän on palvelijattareni, Eleanor. Hänestä ei ole vaivaa."

Tuo sanoi sitten Dookulle, pieni nyrpeys kasvoillaan käyden, samalla kun kohotti viinipikarin jälleen kuiville huulilleen.

(( Näin ikään. =^____^= *Tykkäää kovasti.* ))

[Kreivi Dooku]

Dooku huomasi Haakon seuralaisen/henkivartijan, joka oli tähän asti ollut melko taka-alalla. Jos hän olisi ollut edelleen jedi, hän olisi voinut huomauttaa neimoidia elostelusta, mutta koska hän oli tätä nykyään yksityinen henkilö poliitikkona ja porhona, hän tyytyi vain nyökkäämään neidolle.
Sitten hän aisti voimakkaan värähdyksen voimassa. Tämä ei voinut olla neimoidin naiseläjä, sillä hän olisi vaistonnut sen aikaisemminkin. Sitäpaitsi tästä värähtelystä ilmeni, että tätä yksilöä oltiin koulutettukkin hyödyntämään kykyjään. Dooku ei halunnut aiheuttaa neimoidille paniikkia ilmoittamalla jedin läsnäolosta, vaan tyytyi odottamaan, mitä tuleman pitää.

[Obi-Wan Kenobi]

Varjojen kätköissä Jedi tarkkaili pöytää, johon oli kokoontunut jos ei omituinen - niin ei mikään - kerho. Ensin hän oli olettavinaan, että pöydän luokse saapastellut tyttö, olisi erehtynyt pöydästä, mutta ei. Hän oli öhöm - tervehtinyt, herra varakuningasta tavoin, millaisin ei ihan jokaista vastaatulijaa tervehditä.
Obi-Wan vaihtoi painoaan jalalta toiselle, hyvin tietoisena siitä, että Kreivi Dooku aistisi hänet yhtä helposti, kuin hän olisi kirkkaassa valokeilassa, keskellä ravintolaa.
Jedi kuuli, kun Haako kertoi tytön olevan hänen palvelijatarensa, Elanor. Vaivaa? Mitä ihmettä Dooku ja Haako oikein aikoivat suunnitella, jos pienestä tytöstä voisi olla vaivaa? Helpostihan Kreivi hoitaisi palvelijataren valosapelillaan, jos hän vaivaksi alkaisi.


[Huonoa tekstiä. Menee unisuuden piikkiin.
Öhöm.. Onkos tämä ennen vain jälkeen Geonosiksen-pelimme?]

[Kreivi Dooku]

//Kuten tuosta kattohuoneisto-hommelista saattoi päätellä, ennen ensimmäistä Geonosiksen taistelua.//

[Rune Haako]

(( *Lollottaa taustalla itsensä riekaleiksi* ))

[Haako]

Laski viinhipikarin kädestään harkitulla eleellä ja loi laimean silmäyksen vielä palvelijattareensa, sitten Dookuun, kuin punniten sanojaan, jotka olivat aivan hänen kielellään. Pieni hermostus pisti häntä, ja jos mikään muu ei auttaisi häntä pysymään aiheessa niin ehkäpä liikeasioista puhuminen. Haako selvitti kurkkuaan ja sanoi:

"Luulen kuitenkin - aiheeseen palatakseni - ettei johdolla ole minkäänlaista syytä olla myöntymättä. Tosin en tahdo luottaa heihin liiaksi."

Jonkinasteista katkeruutta saattoi olla aistittavissa neuvonantajan äänessä kun hän sitten hampaittensa välistä mutisten lisäsi:

"Minä olen kuitenkin vain neuvonantaja."

Hänen vanha äänensä haipui hiljaisuuteen ja napsautti sitten terävästi luisevia sormiaan, kehottaen palvelijatartaan kumartumaan puoleensa.

[Ellie]

Kumartui herransa puoleen, tämän kuiskatessa jotakin, josta kukaan muu tuskin selvää sai. Neimoidi puhui neimoidiaa, ja niin hiljaa, että vain tyttö saattoi hänet kuulla.

Tietynlainen valppaus sai tytön katseen kohoamaan ensin Dookuun epäilevänä, ja käymään sitten hauraan musiikin lomassa, muissa ravintolan asiakkaissa. Ei kuitenkaan sanonut mitään, astui vain askeleen ikkunaa kohden, pitäytyen taustalla, hiljaisena, odottaen jotakin tapahtuvaksi.

[Kreivi Dooku]

Dooku kuunteli Haakoa, havahduttuaan vahtaamasta ympäristöään. Kuka tahansa kyseinen jedi olikin, tämä tuskin pyrki julkisella paikalla surmaamaan entisiä tovereitaan, saati sitten galaksissa merkittäviä henkilöitä. Todennäköisesti jedi pyrkisi salakuuntelemaan.
"Toivon, että Kauppaliitto hyväksyisi tarjoukseni. Se tulisi auttamaan teitä niin kaupallisessa mielessä, kuin poliittisen asemanne parantamisessa. Vaikka Naboon saarrostakin on jo kulunut melkein kymmenen vuotta, moni muistaa sen edelleen, pääasiassa siksi, että kyseinen kansleri toimii edelleen..." Dooku vastasi.
"...Ja hän ei ole katsonut teidän, tai muiden suuryritysten toimintaa erityisen suopeasti, eikö?" kreivi lisäsi.
Nyt Haako rupesi juttelemaan palvelijattarelleen. No, Dookuhan voisi vaikka tarkkailla jälleen salaperäistä varjostajaansa.

[Obi-Wan Kenobi]

[Hypätkää vaan Obi-Wanin yli. Nyt ei oikein keksi mittään.]

[Rune Haako]

[Ellie]

Vetäytyi taaemmas herrastaan, viden hoikat, valkeat käsuvartensa selkänsä taakse. Tummien silmiensä katse kävi epäilevänä samalla suunnalla kuin Dookun hetki sitten. Ilmeensä ei sanonut mitään. Ei yhtään mitään.

Voimaherkkyytensä kuitenkin havaitsi jotakin. Jotakin, josta neito ei ollut niin mielissään.

[Haako]

Naboon saarto.
Kurjin soppa, johon neimoidi oli ikinä erehtynyt itsensä tahrimaan. Ajatuskin ilskotti häntä, kun katseensa kävi silmänurkastaan tarjoilijassa, joka laski hajunystyröitä kutkuttavan sienilautasen hänen eteensä.

Neimoidi ei kuitenkaan koskenut siihen, ei ainakaan toistaiseksi, vaan levitti lautasliinan syliinsä sanatta ja kohotti äänensä sitten puheseen:

"Kansleri Palpatine ei ole koskaan erityisesti miellyttänyt minua, jos suotte minun sanovan."

Sanoi hän nyreästi, antaen epäilevän katseensa käydä palvelijattaressaan. Häntä alkoi hermostuttaa, selvästikin, sillä hän tajusi tytön vaistonneen jotakin. Hän saattoi erottaa sen tämän vaaleilta, arpisilta kasvoiltaan.

(( Sieniä. Neimoidit tykkää niistä, jap. Sarjassamme luettua ja todettua.^^ En muuten pane pahakseni pientä aktioonia. *Hieroo käsiään yhteen.*))

[Kreivi Dooku]

Dooku aisti Haakon palvelijassa ilmeistä hätääntymistä. Joko neimoidi oli sanonut jotain ikävää, tai sitten palvelijakin oli jollain tavalla huomannut heitä varjostavan jedin. Ehkäpä yttökin oli kyvykäs käyttämään voimaa? Saapa nähdä...
"Ei tietenkään..." Dooku sanoi, kun Haako ilmaisi inhonsa nykyistä Tasavallan päämiestä vastaan.
"Mies, joka on aiheuttanut valtavia tappioita Kauppaliitolle, sanoisinko yksinvaltiaan ottein tehdyillä suunnitelmilla, ei voi olla suuressa suosiossanne..." kreivi jatkoi. Eihän neimoidi voinut tietää, kuka Palpatine todellisuudessa oli, mutta Dookun piti esittää olevansa samaa mieltä hänestä.

[Obi-Wan Kenobi]

Jedi katseli kulmakunnan roistojen kokoontumista, ja haahuili "jäädäkkö vai eikö jäädä" - vaihtoehtojen välillä. Jos hän jäisi, saattaisi ravintolan henkilökunta saada jotain kiintoisaa tylsää täynnä olevaan elämäänsä -- mikä toisaalta ei ehkä olisi kauhean hyvä juttu. Mutta toisaalta, jos hän jäisi, saattaisi Haako möläyttää joitain tärkeitä tietoja, joista Neuvosto voisi hyötyä.

Obi-Wan kuuli Haakon kertovan mielipiteensä Tasavallan ylikanslerista. Jedi hymyili itsekseen. Edes jostain asiasta he olivat samaa mieltä.
Obi-Wan katsahti tyttöön joka oli Haakon vierellä. Kauppaupseerin palvelijatar vilkaisi hieman ohi Obi-Wanin, ja käänsi katseensa sitten pois. Jedi katsoi tyttöä tarkasti varjoista. Oliko tuolla jonkinlainen kyky hallita Voimaa?
Oliko tyttö kenties paljonpuhutun Darth Sidiouksen uusin oppilas-yritelmä, joka oli osoittautunut huonoksi ja luovutettu Rune Haakolle?

Hetken aikaa vielä seisottuaan varjoissa, Obi-Wan päätti, ettei halunnut jäädä paikalle enää hetkeksikään vapaaehtoisesti. Hän lähti astelemaan kohti ovea, yrittäen pitää itsensä piilossa Kreivi Dookun ja kumppaneiden katseilta.

[ Nyt olisi hyvä aika alkaa huomaamaan Obinkin läsnäolo. ^_^ ]